KENTÄNHOIDON LAATUKRITEERIT v. 2009
(päivitetty helmi-2011)
Tavoite: TarinaGolfin visiona vuosille 2009-2012 on olla jäsenistönsä arvostama golfyhteisö, Itä-Suomen johtava golfkeskus sekä olla edelläkävijä alueensa golfin kehittäjänä.
MILLAINEN ON ITÄ-SUOMEN JOHTAVAN GOLFKESKUKSEN KENTTIEN HOITOTASO?
Seuraavassa on arvioitu alueittain nykytilanne ja tulevaisuuden tarpeet, jotta kullakin kentän alueella saavutetaan paras mahdollinen hoitotaso Itä-Suomessa.
TarinaGolfin kahden eri-ikäisen ja – laatuisen kentän osa-alueille vaatimukset ovat luonnollisesti hieman toisistaan poikkeavat, jo pelkästään rakenteellisista syistäkin. Tavoitteen luomisessa pitäydytään kuitenkin tämän hetkisessä tilanteessa ja yhtiön johto päättää erikseen pitkäjänteisten korjaustöiden tarpeesta.
Vuotuiset lähtökohdat luodaan kentänhoidolle kausibudjetissa ja vuodelle 2011 on lisätty palkkabudjettiin uusia resursseja ja ostohinnat ovat myös hieman nousseet.
Vuodelle 2011 viheriöiden hoitotoimeen on suunniteltu uutta systeemiä, singelileikkuuta.
Muutoksella pyritään parantamaan hoidon sekä pelaamisen laatua. Muussakin toiminnassa tietenkin pyritään rationalisointiin ja tehokkuuteen, jotta kehitystä tapahtuu vuosi vuodelta.
Joka tapauksessa joidenkin kentänhoidon osilta joudutaan toimintoja nyt priorisoimaan, mutta pitkäjänteinen kustannuspolitiikka ja kehitystyö yhtiössä luovat edellytyksiä onnistuneeseen toimintaan kohti asettamaamme tavoitetta, itäsuomalaista johtavaa golfkeskusta.
VIHERIÖT
Tavoitetila: Viheriöillä on tasainen puhdas rönsyrölli pinta, jolloin viheriöt saadaan mahdollisimman aikaisin keväällä hyväkuntoisina / lyhyeksi leikattuina pelattaviksi.
Viheriöillä ei saa olla rikkaruohoja, eikä tautiesiintymiä.
Viheriöiden pelattavuuden ylläpito, esim. ”pallon pitävyys”, on varmistettava pelikauden aikana. Toukokuun aikana leikkuut aloitetaan 8 mm:stä pudottaen sitä alemmaksi n.1 mm/viikko kasvuun lähdöstä.
Kesän sesonkiaikana kesäkuussa päivittäinen leikkuukorkeus on 4mm ja Stimpmeter- nopeus 2,55m(normaalikenttä/nopea). Heinäkuussa pyritään helteistä huolimatta alentamaan leikkuukorkeutta n.3 mm ja Stimpmeter- tavoite n. 2,9 m ja elokuussa uudistuneen konekannan myötä on pyrkimys päästä leikkuukorkeudessa alle 3 mm ja Stimpmeter- tavoite on 3,0 m(kilpailukenttä/nopea) Nopeampaan Stimpmeter-lukemaan viheriöt viritetään vain isompia kilpailuita varten. Nopeaksi virittämistä varten ruohon täytyy olla rölliä, sekä vaatii erikoistoimenpiteitä, mm. jyräystä.
Esiviheriöt eli foregreenit on leikattu viheriöiden ympäri ja approach-alue on leikattu samaan leikkuukorkeuteen.
Nykytilanne: Vanhan Tarinan viheriöillä on heinälajikkeena Poa Supina eli Juurtonurmikka. Supinaa on kasvatettu neljä vuotta ja varsinkin keväisin monivuotinen lajike on lähtenyt hyvin kasvamaan talvituhoista huolimatta. Supinan ominaispiirteenä ovat vahva pituuskasvu ja voimakas korren muodostus.
Poa Supinalla 3,0 mm leikkuukorkeudella ei päästä samaan vierintämatkaan kuin rölleillä karkeahkon ominaisuutensa vuoksi, mutta tiheän kasvutapansa vuoksi viheriöt ovat kuitenkin tasalaatuiset. Tämän hetkisessä tilanteessa ei ole tarvetta yrittää laskea Vanhan viheriöiden leikkuukorkeuksia alemmalle tasolle kuin Uudella kasvuriskin kustannuksella.
Uuden Tarinan viheriöillä on päälajikkeena ollut rönsyrölli(PennA4), jota on kasvatettu kaksi vuotta. Viheriöillä on vielä runsaasti rakentamisen jäljiltä viheriöseos-A:ta eli puistonataa ja nurmirölliä ja jälkiä myös aiemmin käytetystä viheriöseos-B:sta eli käytännössä viheriöt ovat sekaviheriöitä.
Viheriöille on levinnyt voimakkaasti myös kylänurmikka, joka aiheuttaa niille epätasaisuutta, keväisin aukkokohtia ja on alttiimpi taudeille kuin rölli. Vanhan kentän kylänurmikka on levittäytynyt jo koko Uuden kentän alueelle ja rönsyrölli-kylvöistä huolimatta aukkokohtiin on tullut kylänurmikkaa viime vuosien hankalien kevätolosuhteiden ja sateisien kesien vuoksi. Poat viihtyvät kosteissa olosuhteissa.
Voimakkaista pystyleikkuu- ja ilmastustöistä huolimatta kylänurmikan invaasiota on ollut hankala vastustaa. Myös kuidun muodostus on ollut olematonta pelattavuuden(pallon pito) siitä hieman kärsien. Toisaalta kuiduttomuus kielii myös oikeista työtavoista viheriöillä, koska runsaskuituisuus on iso ongelma ruohon kasvatuksessa.
Muutamille varjoisille viheriöille(UT3, UT11 ja UT13) on heinäkuun puolen välin jälkeen alkanut kasvualustan rakeisuudesta johtuen(ETL:n tutkimus) tulla kasvun tyrehtymistä(kulutuksen kestävyys), josta on ollut ilmastushoitotoimista huolimatta vaikeaa saada kasvua toipumaan.
Kulutuksen kestävyyden lisäämiseksi viheriöille on röllin lisäksi kylvetty n.30% puistonataa sekaan, mutta tulokset eivät ole olleet rohkaisevia.
Viheriöleikkaajat huolehtivat mekaanisesti esim. ratamon poistamisesta greenihaarukalla ja tautitorjuntaruiskutuksia on tehty säännöllisesti koko kasvukauden ajan.
Molemmilla kentillä ei varsinaista foregreeniä ole leikattu, vaan leikkuuna on ollut väylän jatke, jota kutsutaan foreksi.
Toimenpideohjelma: Vanhan Tarinan viheriöllä jatketaan kasvuohjelmaa entisellä tavalla, hieman kylvömääriä lisäten. Poa-viheriöt ovat vehreitä sateisina ajanjaksoina, mutta matalan juuristonsa takia ne menettävät talvenkestävyyttään. Niukalla kastelulla myös Poat vievät juuriaan kohti vettä eli juurikasvu paranee.
Myös leikkuukorkeuden käyttämistä erityisen matalalla(alle 3mm) kokeellisesti voidaan testata Supinan kestävyyttä, jos tarvetta ilmenee viheriönopeuden lisäämiseen.
Uuden Tarinan viheriöiden kesäisen taantumisen syitä on tutkittu ETL:n laboratoriossa Skotlannissa ja todennäköinen syy on sieltä saatu tiedoksi, kasvualustan rakeisuus ei täytä USGA:n standardeja veden ja ilman läpäisevyyden osalta. Kasvualustassa on hienoainesta liikaa, joka sitten tiivistyy ja vaikeuttaa kaasujen vaihtoa sekä vedenläpäisevyyttä. Ero standardiin on kuitenkin sen verran vähäinen, ettei massojen vaihtoon kokonaisuudessaan ole tarvetta, vaan lisäämällä ilmastuksen määrää ja vähentämällä kastelua optimiin, voidaan ongelmaa korjata. Tämä seikka huomioidaan jatkossa kesien hoito-ohjelmassa.
Viheriöiden PennA4-rönsyrölli-heinälajikkeesta luovutaan. PennA4-projektin vaikeudet olivat ennustettavissa(edellinen hoito-ohjelma) ja jatkossa viheriöt kylvetään rönsyröllien G1 ja Independence sekä puistonata Musican seoksella.
Ero aiempaan PennA4-rölliin on valittujen röllien vähempi kuidun muodostus ja nadan lisäämisellä seokseen pyritään parantamaan kulutuksen kestävyyttä.
Mekaanisissa hoitotoimissa pystyleikkuukertoja hieman vähennetään ja tapitus-/holkituskertoja lisätään n.2 krt/kk. Hiekkakattaus suoritetaan normaaliin tapaan 1 ktr/kk, mutta tarvittaessa kattauskertoja voidaan lisätä. Myös kastelu- ja lannoitusohjelmiin kiinnitetään erityistä huomiota jatkossa.
Kevään kylvösten kasvuun lähtöön on panostettava kylmältä suojaamisella ja kosteuden ylläpitämisellä. Pienellä röllin siemenellä on vähäiset ravintovarat ja varsinkin kuivuminen itämisvaiheessa on vaaraksi koko kasvuun lähdölle. Uusintakylvöjä tehdään tarpeen mukaan. Edelleen riskinä tulee olemaan kylänurmikan taimettuminen kylmissä olosuhteissa. Jos rölli ei ehdi ensin, kylänurmikan taimettua, on sen ehkäiseminen toivoton tehtävä. Nata-siemenen suurehko ravintovarasto antaa kevään kylvölle pelivaraa, vaikka se on hidas taimettumaan. Nata soveltuu hyvin tukiheinäksi röllin sekaan ominaisuuksiltaan, kuivuuden ja kulutuksen kestävä ja pienilehtisenä huomaamaton.
Peruslähtökohta röllin kasvatukselle on maan pH-arvo (5,5-6,5) ja Uuden Tarinan kasvualustan pH-arvo on röllille soveltuva maa-analyysien perusteella(6,0< >6,5).
Korkeammat pH-arvot suosivat kylänurmikan kasvua, joten pH-arvot on tämän projektin aikana pidettävä kurissa.
Viheriöiden juuriston kasvuedellytysten ja kulutuksen keston parantamisen edellyttämät työt tulevat aiheuttamaan pelaamiselle haittoja ja siksi informaation lisääminen pelaajille työtavoista ja – ajoista tulee olemaan tärkeää myös jatkossa.
Kasvinsuojeluun ei tarvitse tehdä muutoksia. Sovelletut työtavat riittävät kasvitautitorjuntaan, eikä tautien ehkäisy ole pelkästään ruiskutusten varassa, vaan lannoiteohjelma sisältää myös kasvin taudeille vastustuskykyä edistäviä aineita.
Oikeiden foregreenien leikkuutavoite jäi toteutumatta resurssipulan vuoksi. Foregreenien leikkuut jäävät edelleen tavoitteeksi resurssien puitteissa, niin koneen kuin työntekijöiden osalta.
Konehankinnoissa on vuodeksi 2011 ostettu viheriöleikkuuseen singelileikkureita 2 kpl ja työntekijäbudjetiin on vuodeksi 2011 lisätty yksi viheriöleikkaaja singelileikkuun onnistumiseksi. Leikkuutekniikkaan löytyy Suomessa referenssejä NordCenteristä sekä KeriGolfista. Kyseisten kenttien erilaisten leikkuujärjestelmien väliltä etsitään Tarinan kentille soveltuva käytäntö. Leikkuutavoissa ei ole yhtä ja oikeaa keinoa.
ULOSLYÖNTIPAIKAT
Tavoitetila: Lyöntipaikkojen tulee olla riittävän isoja, tasaisia ja märälläkin säällä riittävän nopeasti kuivuvia. Hyvän lyöntipaikan ruohon leikkuukorkeus on sesonkiaikana 11 mm ja sesongin ulkopuolella pituus voi olla 14-16 mm. Kulutuksen ja leikkuun sietokyvyn perusteella lyöntipaikkojen ruoholaji tulee olla niittynurmikka- ja nata-lajikkeiden seosta ja nurmipeite on tiheä ja alusta pehmeä.
Lyöntijälkien(divotit) korjaantuminen vaatii säännöllistä hoitoa ja riittävän useata tiimerkkien siirtoa viikoittain ja viherpeittävyys vaatii säännöllisiä ilmastustoimia.
Lyöntikumpujen sivujen nurmi pidetään siistinä ja leikattuna viikoittain.
Kulkutiet ja portaat lyöntikummuille ovat siistit ja opasteet selkeästi esillä ja moitteettomassa kunnossa. Jokaisella tiipaikalla on oma roskakuppi rikkinäisten tiitikkujen keräämiseksi.
Roska-astiat ovat puhtaat ja suorassa sekä tyhjennetty säännöllisesti. Pallopesureiden vesi on raikkaan tuoksuista ja pyyhkeet ehjiä.
Nykytilanne: Lyöntipaikat ovat pääosin riittävän suuria. Joitakin lyöntipaikkoja pitää kulutuksen jakautumisen takia ajan myötä suurentaa, varsinkin Vanhan Tarinan puolella. Lyöntipaikat leikataan 3 krt/vko, maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin ja sivut leikataan kahdesti viikossa.
Leikkuukorkeus on ollut 11mm:ssä sesongin aikana.
Ruoholajina on suurimmalla osalla lyöntipaikoista niittynurmikan ja nadan seosta.
Korjauksissa on käytetty Ajax-nurmiseosta(niittynurmikkaa 75% , puistonataa 25% ), johon sekoitetaan myös englannin raiheinää(conrad).
Lyöntipaikkakorjaajat(2 hlöä) käyvät korjauskierroksella tiistaisin ja torstaisin leikkuiden välipäivinä.
Viilto- ja tapitustyöt tehdään vain kerran tai kahdesti kasvukauden aikana.
Tiimerkit vaihdetaan aina kisoihin, muuten noin joka toinen päivä, mutta ei viikonloppuisin.
Tiikuppeja on vain keltaisille ja punaisille lyöntipaikoille. Valkoisten tiikuppien ostoa valkoisille lyöntipaikoille on yritetty nykyisten kuppien toimittajalta siinä onnistumatta.
Tiikuppien siirtämisessä leikkuun edestä on osoittautunut ongelmalliseksi sen hankaluuden vuoksi.
Roskakierros tehdään joka päivä, myös viikonloppuisin pallon kerääjien toimesta ja pallopesureiden vesi vaihdetaan 1-2 kertaa kuussa. Pesurin liinat tarkistetaan aina roskakierroksen yhteydessä ja vaihdetaan puhtaisiin joka toinen viikko ja samalla pesureihin laitetaan hajunsyöjiä veden sekaan(tapletteja).
Opasteet korjataan noin kerran kaudessa ja portaiden heinärönsyt 1 krt/ kk.
Muutamilla pienehköillä lyöntipaikoilla(esim. VT 13/keltainen) on ilmennyt sateisina jaksoina lammikoitumista ja siitä johtuvaa kasvualustan liejuuntumista.
Toimenpideohjelma: Pienien lyöntipaikkojen remonttien ajoituksista määrää yhtiön johto. Pieniä tasauksia tehdään resurssien mukaan pelikauden aikana.
Lyöntipaikkojen leikkauskerrat riittävät nykyisen ohjelman mukaisesti.
Korjauksissa käytetty Ajax-seos lisättynä englannin raiheinällä on kelvollista.
Lyöntipaikkojen korjauksiin pitäisi saada ainakin yksi kerta enemmän viikossa, varsinkin viikonlopun jälkeen tiimerkkien välit par3:lla ovat huonossa kunnossa.
Tiimerkkien vaihtoon myös sunnuntaisin olisi panostettava, resurssien mukaan, vaikka kilpailuja ei olisikaan kyseisenä päivänä.
Opasteiden ja muun yleisen siisteyden ylläpito-ohjelma on nykytasolla riittävä.
Viikonlopun roskakierrokset ovat riittävällä tasolla uudistuneen jätteiden hoitosysteemin ansiosta(isot Molokit kioskeilla).
Pallopesureiden vesien vaihto suoritetaan hellejaksoilla kerran kuussa. Pesuvesi pidetään raikkaana lisäämällä joka viikko hajunsyöjätapletteja roskankeruukierrosten yhteydessä.
Varjoisien ja pienien lyöntipaikkojen viherpeitteen huonous vaatii ilmastustoimenpiteitä vähintään 1 kerta /kk, jotta kasvualustan ilmavuus riittää. Varsinkin sateisina jaksoina ilmastaminen on tärkeä toimenpide kasvualustan tiivistymisen vuoksi ja lammikoitumisen ehkäisemiseksi tullaan ongelmapaikat salaojittamaan uudestaan.
Kulkuteiden ja portaiden siisteyteen panostus on ollut riittämätön. Koska työkohde on kohtuullisen turvallisessa paikassa pelaajiin nähden, voi työvaiheen siirtää nuorille rangen hoitajille turvallisesti.
Tiikuppien siirron ongelmaan etsitään sopivaa ratkaisua.
VÄYLÄT
Tavoitetila: Sadevesien tulee poistua väyliltä riittävän nopeasti, jotta leikkuut ovat mahdollisia myös sateisina aikoina. Vanha puolen saviväylien hoito- ja pelikunto on varmistettava myös sateisina jaksoina. Leikkuukorkeus sesonkiaikana tulee olla 12 mm ja leikkuut tehdään maanantai- keskiviikko-perjantai-syklissä ja tarpeen mukaan myös kisoihin sunnuntaisin. Sesongin ulkopuolella leikkuukorkeudet ovat 16- 22 mm. Ruoholajeina Uudella Tarinalla on natojen(valtalajike) ja niittynurmikan seosta(väyläseos-A) ja Vanhalla Tarinalla niittynurmikkaa.
Nurmipeite on tasainen ja rikkaruohoja ei ole, myöskään leikkuujätettä ei tule.
Leikkuusuunnat viikon aikana menevät ristiin, jolloin nurmi tulee leikattua joka suuntaan lamokasvun ehkäisemiseksi. Väylien pystyleikkuuta tehdään myös tarvittaessa.
Leikkuukuviot ovat suunniteltuja, suoria, edestakaisia ja kunniakierrokset tehdään joka leikkuukerralla.
Väylien leikkuualueet(leveydet) suunnitellaan keväällä ensileikkuiden yhteydessä.
Väylien pelikunto(leikkuukorkeus) tulisi olla asianmukaisessa kunnossa myös sunnuntaisin.
Avauslyöntien laskeutumisalueet pyritään leikkaamaan mahdollisimman leveiksi.
Väylän pää(esiviheriö-alue) hoidetaan eri koneilla hieman matalampaan leikkuukorkeuteen.
Väylien hiekkakattaustyö tehdään pari kertaa pelikauden aikana, varsinkin pallojen laskeutumisalueilla.
Väylät ilmastetaan useampaan kertaan pelikauden aikana kasvualustan tiivistymisen ehkäisemiseksi.
Vanhan puolen metsäväylien kangasmaastosta johtuen kuivina kesinä kasteluohjelma vaatii tarkkavaisuutta kuivalaikkujen ehkäisemiseksi.
Pelaajat eivät lyö palloja kenttätyöntekijöiden yli tai kohti missään olosuhteissa.
Nykytilanne: Uuden Tarinan väylille on aukaistu vanhat pystysalaojat ja Vanhan Tarinan puolelle tehtiin syksyllä pahimpiin(mm.VT15) alueisiin uusia pystysalaojia. Vuonna 2007 loppusyksystä tehtiin voimakas hiekkakattaus saviväylille ja työ uusittiin syksyllä 2008 hieman kevyempänä.
Muutamilla Vanhan väylien approach-alueilla on ollut sateista johtuvia pehmeysongelmia ja niiden poistamiseksi pystysalaojien määrää on lisätty, mm. VT2:lla.
Väylien leikkuukoneresurssit ovat kunnossa. Yhtiöllä on 3 kpl 7-yksikköistä väyläleikkuria ja yksi 5-yksikköinen varalla, jota voidaan käyttää myös pystyleikkuissa.
Uuden väylät viilletään syksyisin ja Vanhan väylät holkitetaan vähintään joka toinen vuosi, mutta viilletään jos ei holkiteta. Holkit kerätään pois kentältä siihen hankitulla laitteella.
Uuden puolen nurmipeite on pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta moitteeton ja aukkokohdat on kylvetty väyläseoksella kylänurmikan leviämisen ehkäisemiseksi.
Rikkaruohoa esiintyy vain vanhoilla 1. ja 18.väylillä ja sitä on pyritty torjumaan torjuntaruiskutuksilla. Apilaa esiintyy myös hieman väylillä, mutta sen vaikutukset ovat niin vähäiset hoitotyöhön ja pelaamiseen, ettei se anna vielä aihetta korjaustoimenpiteisiin.
Vanhan puolen väylillä, varsinkin saviväylillä, esiintyy voimakasta voikukan kukintaa ja viherpeitteessä on paljon kylänurmikan levinneisyyttä.
Rikkaruohon torjuntaruiskutuksia on tehty kesäisin, mutta kylänurmikan torjumiseksi ei enää syytä tehdä mitään. Väylänurmi näyttää kylänurmikasta johtuen laikukkaalta, tosin viherpeite on pääosin aukoton ja tasainen.
Leikkuissa sadejaksoina saviväylillä on jouduttu soveltamaan leikkuukuvioita.
Vanhan jyrkät väylät(16.rinne, 18.rinne, 15 molemmat päät, jne.) on sateisina jaksoina leikattu kevyemmällä lyöntipaikkaleikkurilla rinteen suuntaisesti työturvallisuuden siitä vaarantumatta.
Uudella puolella ei esiinny vastaavaa ongelmaa.
Sunnuntain väyläleikkuita on tehty vain erikoistilanteissa, tärkeisiin kisoihin.
Vanhan metsäväylille on suunnitteilla sadettimien lisäyksiä, kuten VT13 monttuun ja hellejaksoilla on ollut kuivuusongelmia varsinkin UT:n puolella kasteluveden vähyydestä johtuen. Ongelmaan on päätetty korjausratkaisu rakentamalla oma pumppauslinja Syvä Kumpusen lammesta suoraan UT:n vedenottolampeen. Myös UT:n väylien leikkuurajoja on muutettu. Väylien alkupäät, joihin kastelu ei yllä, alkavat niin , että sadetus kattaa lyhyeksi leikatun alueen. Pitempi raffiheinä kestää paremmin kuivuutta.
Kiitos parantuneen kenttävalvoja-toiminnan kentillämme, pallojen ylilyönnit ovat vähentyneet merkittävästi viime vuosina, mutta eivät ole loppuneet kuitenkaan vielä kokonaan.
Toimenpideohjelma: Väylien ilmastusta ja hiekoitusta tullaan jatkamaan vähintään entisissä määrin ja jopa lisäämään pelikauden aikana resurssien puitteissa.
Väylien leikkuukorkeuksiin vaikuttaa aina vallitseva ilman laatu ja optimaalisissa lämpötiloissa leikkuukorkeuksia voidaan pudottaa vaadittuun 12 mm:iin.
Jyrkkien saviväylien leikkuita sateisina jaksoina jatketaan kevyimmillä leikkureilla työturvallisuudesta tinkimättä.
Rikkaruohotorjuntaan pitää saada enemmän systemaattisuutta, jotta varsinkin apila ja voikukka saadaan hävitettyä kokonaan kentiltämme. Kevääseen on suunniteltu laajahkoa ennakoivaa rikkaruohojen torjuntaruiskutusjaksoa.
Lannoitussuunnitelmissa tähdätään edelleenkin siihen, ettei turhaa pituuskasvua ei tapahdu, vaan nurmi pysyy näyttävän värisenä, vastustaa tauteja ja kasvattaa juuriaan.
Kastelujärjestelmään tehdään pitkäjänteisesti muutostöitä ongelmien poistamiseksi kaikilta väylien alueilta ja erillinen pumppauslinja VT:n pumppaamolta UT:lle rakennetaan vuonna 2011.
Leikkuukuvioihin ei tarvitse enää kiinnittää huomiota, vaan kokenut hoitohenkilökunta omatoimisesti tietää leikkuusuunnat ja myös osaa siten myös liikkua pelaajien lomissa kummankaan siitä enempää häiriintymättä.
Sunnuntain väyläleikkuut jätetään resurssien vuoksi edellisen vuoden tasolle.
Hyväksi havaittu valvoja-toiminta toivottavasti jatkaa toimintaansa kenttäturistien opastamiseksi varsinkin lomakauden aikana heinäkuussa väyläleikkaajien turvaksi.
KARHEIKOT
Tavoitetilanne: Kentillä on väylän sivussa ensin esikarheikko, leikkuukorkeus 25-35 mm, leveys n.3 m ja sen jälkeen varsinainen karheikko 50-60 mm ja vielä pelialueen ulkopuolella pitkä heinikko, jota leikataan muutaman kerran kauden aikana. Leikattava karheikko tulee olla hyvällä tasaisella ruoholla, joka myös ”rankaisee” sinne lyöviä ja ohjaa pelaajia pysyttelemään lyhyeksi leikatuilla alueilla.
Yhtiön strategisen valinnan mukaisesti esikarheikot levittäytyvät viheriöiden läheisyydessä kaksinkertaiseksi helpottamaan klubipelaajien onnistumisia lähipelissä.
Leikkuukorkeudet pidetään koko ajan tasalaatuisina ja puiden ympärykset ovat myös pelattavissa.
Kentän raja-alueet, ”OUT-paalutukset”, ovat selkeästi näkyvissä ja näkymä paalulta paalulle on varmistettu. Myös esteiden paalut ovat leikkuiden jälkeen suorassa ja siistitty.
Vesiesterajojen karheikkoalueet ovat leikattu siisteiksi vesikasvillisuuteen saakka.
Pelissä olevien metsäalueiden nurmi on leikattu suunniteltuun korkeuteen pallojen sinne häviämättä ruohon pituuden takia.
Pelialueilla puiden juuret ovat täytetty karikkeella siten, etteivät pallot häviä koloihin.
Kenttien sadevesiviemäröinti myös karheikkoalueilla on niin toimiva, ettei pallon upottavia pehmeitä paikkoja tule.
Karheikkojen metsäisillä alueilla on puista pudonnet oksat ja risut kerätty pois.
Nykytilanne: Karheikot ajetaan kahteen eri korkoon, esi- ja varsinaiseen karheikkoon. Leikkuukorkeudet ovat tavoitteen mukaiset ja pienillä toimenpiteillä on myös vaativampiin korkeuksiin päästävissä. Esikarheikot ajetaan siihen ostetulla koneella yksi kierros väylien ympäri ja kaksi kierrosta viheriöiden ympäri.
Varsinaiset karheikot ajetaan kahdella laakatasoleikkurilla, joissa työleveydet ovat, isommassa 5,5m ja pienemmässä 3,5m. Laajojen karheikkoalueittemme vuoksi vuonna 2010 hankittiin toinen 5,5 m vaakatasoleikkuri(käytetty), jotta konerikkojen tmv. häiriön vuoksi leikkuut ehdittäisiin tekemään.
Karheikkoja ei leikata edelleenkään viikonloppuisin.
Karheikkoalueille väylien väliin on jätetty suunnittelijan mukaan ja hallituksen päätöksellä pitkiä ”karheikko-tupsuja”, joiden tehtävänä on ohjata pelaajia pysymään omalla väyläalueella. ”Tupsuja” leikataan kerran alkukesästä ja lyhyeksi talvehtimista varten.
Uuden puolen karheikkojen täsmälannoituksilla on pyritty siihen, että joka paikassa nurmi olisi samanlaista ja apilan torjuntaruiskutuksilla on ehkäisty apilan leviämistä varsinkin pitkäksi jätetyillä alueilla.
Vanhalla puolella ei lannoitustarvetta ole savisen kasvualustan ravinteikkuuden vuoksi.
OUT-paalutukset tarkistetaan pari kertaa kauden aikana ja siimataan tarvittaessa näkyviin.
Estepaalujen siistimisleikkuita tehdään noin kerran kuukaudessa. Vuonna 2010 hankittiin vesiesteiden rajoiksi ”merkkaustupsuja” jotka antavat mahdollisuuden ajaa karheikkoleikkurilla niiden yli rajojen siitä kärsimättä.
Puiden juuret ovat pääsääntöisesti tasattu karikkeella ja juurisiimauksia tehdään noin kerran kuukaudessa. Vanhan puolen metsä-raffialueilla kävyt ovat ongelma niiden paljouden vuoksi. Seuran junioritoiminta on aika ajoin auttanut työvoimalla.
Sadevesien viemäröintiä ei ole Vanhalla ja sadejaksoina varsinkin saviset alueet ovat pelaajien harmina. Uudella puolella viemäröinti on tehty ja isoja ”lätäkkö-ongelmia” ei ole.
Joka kevät kentän alueiden puille tehdään oksastuksia ja risut kerätään pois.
Risut ja oksat haketetaan ja niistä saadaan kariketta.
Toimenpideohjelma: Esikarheikkojen leikkuutyö toimii tavoitteen mukaisesti ja karheikkoalueiden leikkuiden koneriskit on saatu kuriin käytetyn ison raffikoneen ostolla ja vuodeksi 2009 työvaliokunnan esityksen mukainen leikkuualueiden pienentäminen on helpottanut leikkuutyötä merkittävästi. Pelillisesti merkityksettömiä alueita jätetään edelleen kasvamaan hoitotasolle yksi kerta kuukautta kohti..
Täsmälannoituksia jatketaan Uudella puolella karheikon saamiseksi kauttaaltaan samanlaiseksi.
Vanhan puolen isohkot viemäri- ym. remonttikohteet tulevat yhtiön johdon kautta ajoitettua resurssien puitteissa.
Savisien karheikkoalueiden hiekoittamiselle ei vuodelle 2011 löydy määrärahoja.
HIEKKA- JA VESIESTEET
Tavoitetilanne: Bunkkereissa on tasalaatuinen max.raekooltaan 4 mm hiekkaa ja pinnassa n. 2,5 cm pehmeää ja alla kovempaa hiekkaa. Bunkkereiden reunat ovat selkeät ja leikatut sekä sadevesi imeytyy nopeasti salaojiin jättämättä valumajälkiä hiekan pintaan. Bunkkereita hoidetaan koneella maanantai-keskiviikko-perjantai-syklissä ja aina kisoihin. Bunkkerit ovat aina yleisilmeeltään siistit ja haravat ovat ehjiä.
Vesiesteet ovat selkeästi merkityt ja niissä on selkeää avovettä ilman ylimääräistä kasvistoa. Esteen reunojen nurmi on leikattu/siimattu siistiksi ja mahdollisten salaoja- ja/tai viemäriputkien päät eivät ole näyttävästi esillä.
Vesiesteissä on tarpeen mukaan suihkulähteitä levän muodostuksen estämiseksi.
Kuivina kausina lampiin lasketaan kastelujärjestelmästä vettä, jotta veden pinta ei laske häiritsevästi/rumentavasti.
Nykytilanne: Bunkkerit ajetaan sesongin aikana tavoitteen mukaisesti ja reunat kantataan lapio- ja konetyönä kerran kaudessa. Reunojen nurmi leikataan noin kerran kuukaudessa, mutta se on osoittautunut liian riittämättömäksi. Reunat ovat usein hoitamattoman ja epäsiistin näköiset.
Uuden Tarinan hiekka on epätasalaatuista, mahdollisesti reunustavista kummuista esiin tulevien isompien kivien takia ja molemmilla kentillä on runsaan sateen jälkeen useissa esteissä seisovaa vettä. Vanhalla rakentamisen aikaan ei ole varmistusta tehdyistä salaojista ja Uudella reunasaven sekoittuminen estehiekkaan tekee siitä läpäisemätöntä.
Hiekka menee helposti koneajossa ”dyyneille” ja se vaikeuttaa sekä työtä että pelaamista.
Vuonna 2010 ostettiin bunkkerihiekan seulomiskone, jolla bunkkerihiekkaa seulottiin muutamia kertoja, varsinkin UT:n puolella.
Maaningalta löytyi maa-ainestoimittaja, joka on pystynyt vastaamaan hiekan raekokovaatimuksiin(> 4mm#). Yhteistyötä on jatkettu.
Vesiesteiden reunoilla on paljon vesikasvistoa ja vesi on niissä monin paikoin varsin sameaa ja levittynyttä hellejaksoissa johtuen liian matalista vesiesteistä ja paikoin veden liikkumattomuudesta.
Reunakasvisto haittaa reunojen hoitoa, mutta ovat näyttävän näköisiä osaltaan.
Vesiesteiden raja-alueiden merkkauksesta ja leikkuista on mainittu karheikko-osuudessa.
Leväongelmaan on yritetty erilaisia korjauskeinoja, mm. bakteerituotteita, mutta huonohkolla menestyksellä. Vuonna 2008 lampiin istutetut lumpeet ehkäisemään levän kasvua ovat levinneet lupaavasti. Toimenpide oli onnistunut ja vakavaa leväongelmaa ei ole esiintynyt.
Uuden Tarinan pumppaamon vedenottolammen pinnan korkeudesta on olemassa ulkopuolinen määräys ja se ei noudattele suunnittelijan ohjeita, vaan on liian matalana tasona rumentavana yksityiskohtana kentällä.
Toimenpideohjelma: Hiekkaesteiden reunojen hoitotyön taajuuteen tullaan panostamaan enemmän ja hiekan uusimis- ja seulomistyötä jatketaan. Ostettu hiekanseulontakone on osoittautunut tehokkaaksi laitteeksi ja seulontatyöhön tullaan panostamaan lisää.
Kurantin bunkkerihiekan ostoa Maaningalta jatketaan.
Vesiesteiden hoitoon resurssit ovat vähäiset ja niissä pitää keskittyä reunojen hoitoon.
Mahdolliset ruoppaustyöt jäävät tulevaisuuteen, varsinkin Vanhan Tarinan 18-viheriön vieressä olevan kasvuston lammen pohjan kasvun hävittämiseksi. Vesiosuuskunnan lupa toimenpiteeseen on.
Leväongelmaa hoidetaan tilannekohtaisesti niillä alueilla, joilla lumpeita ei ole istutettu.
RANGE JA HARJOITUSALUEET
Tavoitetilanne: Rangella on tasainen nurmipeite ja mittalaitteet ovat siistit ja oikeilla paikoillaan, eikä sadevesi seiso alueella. Suojaverkot ovat ehjät ja paikoillaan. Lepoalueella on riittävä määrä penkkejä ja pöytiä. Lyöntialustat ja pallokourut ovat puhtaat ja ehjät.
Mattojen läheisyydessä on riittävästi katuharjoja puhdistusta varten.
Pallot ovat uusia, riittävästi ja pesureiden läpikäymiä automaateissa.
Harhapallot on kerätty myös verkkojen alta ja pelialueilta pois.
Automaatit ovat siistit, toimivat ja ohjeet selkeästi esillä. Pallokorit ovat ehjiä ja niitä on riittävästi. Lyöntikatos on siisti ja roska-astioita on riittävästi käytettävissä.
Nurmilyöntipäässä hiekkakattaus on tehty kuukauden välein ruohon elpymisen edistämiseksi.
Lähipeliharjoitteluun on rakennettu oma alueensa, jotta nykyiset puttiharjoitusviheriöt eivät kärsisi tarpeettomasti harjoittelusta.
Harjoitusalueilla ja puttiviheriöillä on tasainen viherpeite leikattuna pelialueiden kanssa samaan korkeuteen. Alueella on tarpeellinen määrä tähtäyspisteitä harjoittelua varten.
Puttiviheriöillä on riittävästi kuppeja ja niiden paikkoja vaihdetaan joka viikko.
Harjoitusbunkkerit ovat hoidetut ja niissä on tarpeeksi hiekkaa. Bunkkereilla on tarpeeksi haravia hoitoa varten. Mainoskylttien ja puiden juurten ympäristöt on siistitty.
Nykytilanne: Rangen raskaan hiekoituksen jälkeen alueelle ei ole saatu kasvamaan kunnollista nurmipeitettä kasvualustan(hiekkaa) ravinneköyhyyden vuoksi. Sateiden aiheuttamat lammikoitumiset on sen sijaan saatu kuriin ja pallonkeruukoneen uppoaminen saveen on saatu ehkäistyä. Rangea on leikattu aikaisemmin joka toinen viikko raffileikkurilla, mutta huonon kasvun myötä leikkausta tehdään n.1 krt/kk. Siisteydestä on huolehtinut kesätyöntekijät ja pallot kerätään, myös naapuriväyliltä, ja pestään joka päivä.
Iltaisin ja viikon loppuisin pallonkeruusta huolehtivat juniorit tehdyn sopimuksen mukaisesti.
Harhapallot verkkojen juurelta kerätään noin kerran kuussa varhain aamulla ennen kuin harjoittelijat tulevat. Keruu tehdään käsin haravilla ja vaarallinen työvaihe. Pallon keruuseen ostettiin kesällä 2008 uusi leveämpi keruulaite. Lyöntikatoksen siisteydestä on huolehdittu satunnaisesti eli on jäänyt harjoittelijoiden varaan. Suojaverkko uusittiin kokonaan vuonna 2010, kun repeämät olivat liian suuria ja niiden kunnosta olisi aiheutunut vaaraa pelaajille. Nurmipää hiekoitetaan satunnaisesti. Palloja häviää tietämättömiin joka vuosi useita tuhansia eli karkeasti ne mitä joka vuosi ostetaan, myös häviää. Siksi joukossa on myös huonompia palloja. Kesäisin ostamamme vartiointipalvelu ei ole tuonut ratkaisua tähän ongelmaan.
Harjoittelualueet on leikattu samassa syklissä kentän samanlaisten alueiden kanssa eli putit joka päivä ja chippi-alueet joka toinen päivä.
Puttiviheriöiden kuppeja on lisätty aina pron toiveiden mukaan ja reikien vaihdossa ei ole varsinaista systematiikkaa, kunnes nurmi alkaa kärsiä ympäriltä. Harjoittelubunkkerit ajetaan koneella samalla kertaa kuin kentän bunkkerit. Bunkkereissa on ollut liian vähän hiekkaa kova harjoittelun vuoksi ja niihin on lisätty hiekkaa pron pyynnöstä.
Kaiken kaikkiaan harjoittelualueen hoidossa ja muutoksissa on edetty pron toiveita kuunnellen ja henkilöstöresurssien mukaan.
Toimenpideohjelma: Tavoite on saada kunnollinen viherpeite koko rangen alueelle, leikattuna ja tasaisena pallon keruutakin ajatellen. Pron esittämiä toiveita kuunnellaan alueiden kehittämiseksi ja niitä tehdään johdon päätöksellä resurssien mukaan. Uusia lyöntimattoja ostetaan tarpeen mukaan.
Nurmipään harjoitusbunkkeri on rakennettu ”väyläbunkkeri”-muotoon eli levennys ja pohjan tasaus, jotta siinä voi harjoitella pitkillä rautamailoilla hiekkalyöntiä turvallisesti.
Pallojen häviämiseen etsitään toimivaa ratkaisua. Yöksi rangen tyhjäksi keruu on ongelmallinen ratkaisu resurssien puitteissa, koska harjoittelijoita on riittänyt kesällä iltamyöhään.
Lähestymislyönti-harjoittelualue tullaan rakentamaan VT6:n tiipaikkojen oheen suunnitelman mukaisesti.
POLUT JA TIET JA METSÄT
Tavoitetilanne: Huoltotiet ja kulkuväylät / polut ovat hyvin hoidettuja ja siistejä ja niissä on siistit pintamateriaalit. Kentällä olevat polut päättyvät selkeästi, ettei pelaamisessa tule epäselvyyksiä pelattavan alueen rajoissa.
Huoltotiet ovat tasaiset ja pölyämättömät, varsinkin kioskien kohdilla.
Metsät ovat hoidetun näköisiä, oksittuja ja lahonneet puut poistettu vaaratekijänä.
Vanhan Tarinan mäntymetsistä kävyt on kerätty kerran kaudessa pelissä olevilta alueilta, kuten 9.-, 10.- ja 11.väylien välissä.
Lehtikuuset ovat oksittu niin korkealta, että karheikon hoitoon ei tule hankaluuksia.
Suurjännitelinjojen alta puut on latvottu, ettei läpilyönnin vaaraa tule.
Suurjännitelinjan hoitoalueen vesominen hoidetaan parin vuoden välein.
Metsien aiheuttamat varjoalueet eivät saa haitat nurmen hoitoa varjostamalla viheriöitä.
Nykytilanne: Huoltotiet ovat vuosien saatossa kuluneet ja pintamurskeet ovat levinneet sivuun. Esiin on tullut teiden karkeampi runkoaines, johon helposti koneiden renkaat puhkeavat.
Pahimpiin paikkoihin vuosittain levitetään pintamursketta pinnan tasaamiseksi.
Teitä suolataan pari kertaa kesässä pölyyntymisen estämiseksi ja pintaa lanataan yhtiön traktorilla pari kertaa kuukaudessa.
Kulkuväylät lyöntipaikoilta väylille ovat ruohon ja rikkakasvien valtaamia ja niitä lanataan noin kerran kaudessa.
Metsänhoitotöitä tehdään keväisin ja syksyisin, kun pelaajat eivät ole kentällä ja varsinaisia puunkaatotöitä tehtiin UT3 viheriön ympäriltä sekä UT15 väylän viereisessä metsässä.
Käpyjen keruussa on ollut juniorit apuna silloin tällöin.
Suurjännitelinjan hoitoalue vesottiin viimeksi vuonna 2008.
Toimenpideohjelma: Tiet ja polut vaativat uusia pintoja muutaman vuoden välein ja niitä hoidetaan lanaamalla vuosittain pysymään kunnossa. Kasvintuhoaineita kuitenkin pyritään välttämään.
Metsätöitä tullaan tekemään suunnitellusti myös vuonna 2011, mm. UT13 väylän molemmin puolin sekä 13-viheriötä varjostavia puita.
Suurjännitelinjan hoitoalue vesotaan vuonna 2011.
HENKILÖ- JA KONERESURSSIT
Tavoitetila: Koko TarinaGolfin hallitsemaa aluetta on n.120 ha.
36 reikäisellä kentällä on hoidettavaa aluetta lähes 60 hehtaaria.
Kone- ja henkilöresurssien tarve on tullut esille edellisestä tekstistä.
Vakinaisia monivuotisia työntekijöitä tulee olla vähintään 13 ja kesätyöntekijöitä 5.
Jokaiselle hoito-osa-alueelle pitää olla omat koneensa ja niiden huoltoon tarvitaan ammattityövoimaa.
Kastelujärjestelmän kunnossapitoon ja ohjaamiseen pitää olla ammatti-ihminen ja järjestelmän on toimittava moitteettomasti säistä riippumatta.
Puutarhurin tarve määritellään aina budjetin mukaisesti vuosittain, mutta golfkenttä klubialueineen vaatii ammattimaista puutarhuria kunnossapitoon.
Jätehuollon järjestäminen tyydyttävälle tasolle vaatii omat resurssinsa kaikilla yhtiön hallitsemilla alueilla.
Nykytilanne: Kentällä on 13 omaa vakinaista työntekijää sekä 3-5 kesä- ja kausityöläistä. Määrä riittää perushoitoon, pieniin muutos- ja erikoistöihin kasvukauden aikana. Suuremmat muutostyöt tehdään kasvukauden päätyttyä omin resurssein aina lumen tuloon saakka.
Konekanta TarinaGolfilla on tavoitetilaa varten riittävä.
Koneinvestoinneissa edetään hankintasuunnitelman mukaisesti vuosittain
Kastelujärjestelmän hoitajana on alaan perehtynyt ammattihenkilö.
Kastelujärjestelmässä on ollut helteiden aikaan puutteita veden vähyydestä johtuen.
Suunnitteilla on pumppauslinjaston rakentaminen korjaamaan potentiaalista ongelmaa.
Koneiden huolto on ulkoistettu alihankintasopimuksella.
Keväisin ei aloiteta mittavia korjaustöitä resurssien säilyttämiseksi perushoitoa varten.
Sairauspoissaolot verottavat joka kesä työkuntaa, mutta budjetit eivät ole antanut varaa palkata varahenkilöstöä.
Hoitohenkilökunnan potentiaaliseen vaihtuvuuteen on varauduttava aina ja rekrytointiin on panostettava.
Toisaalta myös ammattihenkilökunnan saatavuus on tällä hetkellä heikkoa, siksi tämän hetken henkilökunnasta on pidettävä kiinni.
Jätehuoltoon on panostettu hankkimalla jätepuristin klubialueelle ja 2 Molokkia molemmille kioskeille ja kesätyöresurssit ovat riittäneet uusien laitteiden vuoksi pitämään asiakasalueet tyydyttävässä kunnossa.
Pasi Sallinen
Kenttämestari